Elina Nikulainen, väkivallan vastaisen työn asiantuntija

“Elämäni olisi voinut mennä todella toiseen suuntaan. Nuorisotyöstä oli minulle korvaamaton tuki.”

Olen yrittäjä, joka keskittyy tasa-arvotyöhön. Väkivallan vastainen työ sekä ihmisen moninaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset näkyivät heti urani alussa ja ovat kulkeneet mukana tähän päivään asti. Urani varrella olen tehnyt pitkään sekä vapaaehtois- että palkkatöitä eri ikäisten nuorten kanssa esimerkiksi YK:ssa ja erilaisissa kansalaisjärjestöissä – mm. turvallisiin parisuhteisiin tai omiin rajoihin liittyen. Vastikään olen julkaissut esikoisteokseni “Haluatko? Pieni kirja suostumuksesta” (Kustantamo S&S, 2024), joka on erityisesti nuorille suunnattu kirja suostumuksesta seksissä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri. 

Oma nuoruuteni oli kahtiajakautunutta aikaa. Olin reipas, aktiivinen ja hyvin suoriutuva koulutyttö, mutta samalla suuren riskin nuori, jonka todelliseen vointiin kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota. Puolet ajastani meni kaupungilla kavereiden kanssa todella turvattomasti vetäen järkyttäviä kännejä. Ysäri ei ollut seksuaalisesti mitenkään turvallista aikaa. Puolet ajasta olin kuitenkin mukana Raision seurakunnan nuorisotyössä – lauloin bändissä, teimme elokuvia ja paljon ihania asioita, joihin alkoholi ei liittynyt. Tuntui, että nuorisotyössä tapahtuvien välittävien kohtaamisten kautta tulin nähdyksi ja rakastetuksi omana itsenäni. En oikeasti tiedä, miten minun olisi käynyt ilman seurakunnan tarjoamaa tasapainoa. Elämäni olisi voinut mennä todella toiseen suuntaan. Nuorisotyöstä oli minulle korvaamaton tuki. 

Se, että minut kohdattiin seurakunnan nuorisotyössä rakastavasti auttoi minua pysymään pinnalla todella vaikeina aikoina. Kirjani lähestymistapa mukaileekin omia kokemuksiani lempeän kohtaamisen voimasta. Halusin tarjota hyväksyvää isosiskomaista tukea – nuorena suostumusta käsittelevissä tilanteissa voi olla todella vaikeaa toimia, eikä omia tunteita välttämättä heti osaa käsitellä turvallisesti. Kirjasta saamani palaute on ollut hyvin liikuttavaa. Osa tulee nuorilta, joilla ei ole aikaisemmin ollut rauhallista tilaa pohtia suostumukseen liittyviä ajatuksiaan, ja osa tulee vanhemmilta ihmisiltä, jotka toivoisivat, että heillä olisi nuorena ollut vastaava kirja luettavana. 

On valtavan tärkeää, jopa henkiä pelastavaa työtä, että opimme nimeämään väkivallan ja tunnistamaan, mikä itselle tapahtuva on oikein ja mikä väärin. Työssäni olen kohdannut paljon tilanteita, joissa jo kokemusten ääneen sanominen toiselle ihmiselle ja häneltä saatu validointi on ollut mullistavaa. Kerran päivystäessäni erään järjestön kriisipuhelimessa, soittaja aloitti puhelun sanoen: “En tiennyt, soitanko tänne vai tapanko itseni.” Tunne purkaantui lopulta keskustelun aikana – hän kertoi asioista liittyen entiseen väkivaltaiseen suhteeseensa, mistä ei ollut voinut puhua aikaisemmin kenellekään muulle. Nyt ja tulevaisuudessa tarvitsemme ihmisiä, jotka pystyvät matalalla kynnyksellä olemaan vastaavassa tilanteessa läsnä. Toivon, että erityisesti tyttöjen voinnista aktiivisesti kyseltäisiin ja pidettäisiin huolta, vaikkeivät he ulkoisesti oirehtisi.

— Elina Nikulainen, väkivallan vastaisen työn asiantuntija

Kuva: Sonja Siikanen