Heikki Kantonen, TKI-asiantuntija, Nuoska

“Hän kertoi, että ilman minun ja muiden nuorisotyöntekijöiden työtä, hän olisi todennäköisesti kuollut. Hän sanoi, että olemme pelastaneet hänen henkensä.”

Työskentelen TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniassa. Juvenia koordinoi Nuoskaa, eli koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskusta. Aiemmin olen tehnyt hommia kaikilla kolmella sektorilla, laajasti erilaisten nuorisotyön muotojen parissa, esimerkiksi pitäen keskusteluryhmiä väkivaltaisille nuorille. Nykyisessä asiantuntijatyössäni luon työkaluja erityisesti koulunuorisotyön sanallistamiselle ja sen suunnitelmalliselle toteuttamiselle. Myös nuorisotyön parissa tehty vapaaehtoistoiminta on pitkään ollut minulle lähellä sydäntä. 

Vietin itse nuorena paljon aikaa nuorisopalveluiden piirissä, varsinkin seurakunnan kautta. Saimme luottamusta suunnitella itse toimintaa ja käyttää tiloja esimerkiksi bänditoiminnassa. Se antoi mahdollisuuden kasvaa vastuuseen. Mietin, että tätä työtä voisi tehdä itsekin. Minua alalla työskentelyyn motivoi tahto parantaa maailmaa. Aluksi se kuulosti lähes vitsiltä, mutta myöhemmin tajusin, että yhdenkin ihmisen maailman parantaminen on maailman parantamista. 

Olen saanut yhteydenoton entiseltä nuoreltani, jossa hän kertoi, että ilman minun ja muiden nuorisotyöntekijöiden työtä, hän olisi todennäköisesti kuollut. Hän sanoi, että olemme pelastaneet hänen henkensä. Tällaista keskustelua on toki kiva käydä silloin, kun nykyisin jo aikuisella entisellä nuorella ovat asiat tasapainossa. Toinen itselleni merkittävä palaute oli, kun eräs entinen nuoreni oli päässyt arvostettuun kuvataidekouluun. Hän oli päättänyt tehdä haastavan päättötyön, johon halusi maalata muotokuvia ihmisistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen elämäänsä. Hän kysyi, voisiko hän tehdä muotokuvan minusta. 

Työskennellessäni haasteellisten nuorten parissa toteutin myönteisen tunnistamisen periaatteita, vaikka en tuolloin ollut niistä kuullutkaan. Tekemiselle kuitenkin löytyivät sanat, ja samaa ajattelutapaa olen hyödyntänyt myös nykyisessä työssäni. Kun olen kohdannut nuoria niin, että keskustelut lähtevät heistä itsestään ja heidän toivomistaan aiheista, olen itsekin oppinut omilta nuoriltani valtavasti asioita, jotka ovat oman työni kannalta todella olennaisia, oli kyse sitten e-urheilusta tai siitä, millaisia lainalaisuuksia nuorisorikollisuuden maailmassa vallitsee. 

Kun äskettäin juttelin erään entisen nuoreni kanssa, hän korosti nuorten tarvitsevan eniten aitoa kuuntelemista, kohtaamista ja ymmärtämistä. Nuorisoalalla tehdään töitä sen vuoksi, että nuoruus mahtuisi elämään. Työ on valtavan asiantuntevaa, ja sitä tekevät ihmiset, joilla on ymmärrystä siitä, että saa haahuilla, tehdä virheitä ja unelmoida – sille pitää tehdä tilaa. Kylmät ja kasvottomat kohtaamiset eivät kannusta nuorta löytämään omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

Pääviestini on kannustaa kaikkia sanomaan ääneen, jos elämässä on ollut ihmisiä, joilla on ollut merkittävä vaikutus omaan elämään. Olen itsekin sanonut omalle nuorisotyönohjaajalleni, miten tärkeää se oli, että hän oli mahdollistamassa omaa kasvuani ja osoittamassa minulle luottamusta aikanaan omassa nuoruudessani. Hän oli siitä tietysti hyvin otettu, ja nyt kun saan itse palautetta, oman työn merkityksellisyys korostuu entisestään – saamani palaute todella kiteyttää sitä, miksi nuorisotyötä tehdään. 

– Heikki Kantonen, TKI-asiantuntija, Osaamiskeskus Nuoska