Hung Ly, entinen nuorisojärjestötoimija ja YK-nuorisodelegaatti

“Nuorisojärjestöt ja siellä vaikuttavat ihmiset sekä yhteisöt ottivat minusta kiinni ja auttoivat löytämään uskon itseeni – minä, toisen sukupolven pakolaistaustainen sateenkaari-ihminen, olen yhtä arvokas kuin kuka tahansa.”

Elämässäni olisi voinut olla monia tilanteita, joissa olisin voinut syrjäytyä yhteiskunnasta. Muistan nuorempana, miten useasti tuntui siltä, että koko yhteiskunta on minua vastaan. Minusta useasti tuntui, ettei minusta voi tulla mitään. En nähnyt kaltaisiani missään, enkä uskonut itseeni. Kasvu toisen sukupolven pakolaistaustaisena sateenkaari-ihmisenä, heikko sosioekonominen asema ja koulukiusaamistausta asettivat itseni korkean syrjäytymisriskin partaalle.

 Järjestötausta kuitenkin pelasti itseni yläasteella rankan koulukiusaamistaustan jälkeen – päädyin opiskelijakuntaan, lopulta puheenjohtajaksi. Yläasteen yhteiskuntaopettajan johdolla pääsin jatkoon Yritys Hyvä -kilpailussa, sekä osallistuin Nuorten Parlamenttiin. Peruskoulu loppui ja sattumoisin löysin itseni 4H-yrittäjyyskurssilta, jossa tavoitteenani oli rakentaa Suomen ensimmäinen työnvälityssovellus – lopulta idea kaatui, mutta sainkin työllistettyä itseni ensimmäistä kertaa 4H-yrittäjänä ikkunanpesun parissa. Yhteiskunnallinen liiketoiminta jäi silti mieleen – ei ole sattumaa, että nykypäivänä työskentelen yritysvastuun parissa. 

 Lukio vierähti ja sain AFS Future Leaders -ohjelmaan stipendin Yhdysvaltoihin Washington DC:hen. Lopulta päädyin Suomen lukiolaisten liiton kansainväliseen jaostoon, jossa edustin lukiolaisia OBESSU:n tapahtumissa. Elämä jatkui yliopiston ja löysin itseni myöhemmin antirasismiin keskittyvissä opiskelijajärjestöissä. Lopulta löysin itseni YK:n huippukokousten yhteydessä puhumassa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolesta. 

Vaikka sinänsä nuoruudessani olen ollut nuorisojärjestöjen mallikasvatti, on silti niissä ollut merkittävintä ne aikuiset, jotka uskoivat minuun. Monesti kun en uskaltanut hakea johonkin, niin minua kannustivat opettajat ja nuorisotyöntekijät. Monesti kun en uskaltanut nousta lavalle ja puhua, niin joku ystävä vieressä nosti käteni. 

Nuorisojärjestöt ja siellä vaikuttavat ihmiset sekä yhteisöt ottivat minusta kiinni ja auttoivat löytämään uskon itseeni – minä, toisen sukupolven pakolaistaustainen sateenkaari-ihminen, olen yhtä arvokas kuin kuka tahansa. Minun ääneni on yhtä arvokas kuin kenen tahansa. Tämä on viesti, jota edelleen haluan jakaa ja pyrin antamaan takaisin nuorille, jotka tulevat kaltaiseni taustoista. 

 Nuorisojärjestöt eivät ole merkinneet minulle vain mahdollisuutta rakentaa työelämätaitoja, vaan se merkitsi minulle oman ääneni löytämistä yhteiskunnassa, joka usein ylenkatsoo kaltaiseni – juuri siksi nuorisojärjestöt ovat tärkeä toimija myös yhdenvertaisemman, tasa-arvoisemman ja kestävämmän Suomen rakentamisessa. 

– Hung Ly, entinen nuorisojärjestötoimija ja YK-nuorisodelegaatti