Leila Koivukangas, asiakaspalvelupäällikkö

“Kirjastossa tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät käy missään muualla nuorisotyötä tekevissä paikoissa – eli sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat todella paljon sellaista tunnetta, että heidät kohdataan ja nähdään.”

Olen töissä Espoon kaupunginkirjastossa asiakaspalvelupäällikkönä ja vastaan yhtenä päällikkönä lasten, nuorten ja perheiden vapaa-ajan toiminnoista. Aiemmin olen työskennellyt päiväkodissa, nuorisotyössä nuorisotilalla ja esihenkilönä sekä lastensuojelussa. Yhtenä isona toimintaamme ohjaavana teemana meillä on lasten ja nuorten osallisuus ja vuonna 2024 kirjastomme saikin valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon. Kaikki toimintamme lähtee lasten, nuorten ja perheiden ajatuksista ja tarpeista. Koen, että erityisesti ennaltaehkäisevän työn merkitys nuorille on valtavan tärkeää ja siinä kirjastolla on iso rooli – täällä kohtaamme ihmisiä vauvasta vaariin hyvin matalalla kynnyksellä.

Kirjastossa työskentelyssä pidän siitä, että tila on kaikille avoin. Kirjastossa tavoittaa myös niitä nuoria, jotka eivät käy missään muualla nuorisotyötä tekevissä paikoissa – eli sellaisia nuoria, jotka tarvitsevat todella paljon sellaista tunnetta, että heidät kohdataan ja nähdään. Tykkään myös siitä, että kirjastossa on eri ikäisiä ihmisiä – se ei ole suljettu paikka, jossa käy vain nuoria. Kirjasto ympäristönä vähentää kuilua eri ikäryhmien välillä. 

Aika moni ei varmasti tiedä, että kirjastosta löytyy todella monipuolista ammatillista osaamista. Meillä työskentelee kirjastoalan osaajia, sosionomeja, nuoriso-ohjaajia, yhteisöpedagogeja ja opettajia. Nuorten osastolla iltatyö koostuu pelkästään nuorten kohtaamisesta ja heidän kanssaan läsnäolemisesta. Meillä ei tarvitse välttämättä puhua kenellekään, saa vain olla, kuin olohuoneessa. Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia elämäänsä. Ei sen tarvitse aina tarkoittaa sitä, että käydään koko ajan syvällisiä keskusteluita – ihan vain oleminen ja läsnäolo riittää. 

Kirjastolla on toki myös lakisääteinen tehtävä edistää monenlaisia lukutaitoja, joka näkyy myös vapaa-ajan palveluissa. Iso osa kirjastolla aikaa viettävistä nuorista ei lue siellä kirjoja, vaikka heitäkin toki on. Kirjastolla on erilaisia keinoja lisätä lukutaitoja lasten ja nuorten vapaa-ajalla, mm. sanataidekerhot, sarjakuva- ja räppipajat, digipelaaminen tai vaikkapa lautapelien sääntöjen lukeminen yhdessä pelatessa. Nuorten tekemiä teoksia myös julkaistaan ja esitellään – tällaiset tilaisuudet ovat tosi hienoja, ja teoksia tehneet nuoret ovat todella otettuja, kun heidän työtään esitellään ja julkaistaan. 

Asiakkailta tulee säännöllisesti kiittävää palautetta kirjaston palveluista lapsille ja nuorille. Eräs vanhempi esimerkiksi kertoi, kuinka iso helpotus heille oli se, miten turvallinen ja mielekäs ajanviettopaikka kirjasto heidän lapselleen on. Työntekijät ovat tulleet tälle lapselle todella tutuiksi, ja lapsi tulee joka kerta nähdyksi ja kohdatuksi. 

Kirjastot ovat tilana myös yhteisöille todella tärkeitä ja ikärajattomuus on tässä todella olennaista. Mielestäni eri ikäluokkien törmäyttäminen on avainasemassa. Suhtautuminen nuoriin voi olla välillä aika vihamielistäkin, sillä nuorista lähtee ääntä ja se kuuluu asiaan. Yleensä tilanne hoituu ihan vaan sillä, että heitä pyydetään olemaan hiljempaa, ei se ole sen kummempaa. Meillä pyritään siihen, että erilaiset ihmisryhmät tulevat toimeen keskenään ja ymmärrystä löytyy puolin ja toisin.

– Leila Koivukangas, asiakaspalvelupäällikkö, Espoon kaupunginkirjasto