Marjo Niittymäki, nuorisotyöntekijä

“Reissu oli ihan huippuhyvä ja se on jäänyt vahvasti mieleeni. Parasta oli, että idea lähti nuorista itsestään ja heidän innostuksestaan.”

Olen nuorisotyöntekijä Hattulan kunnassa. Teen tällä hetkellä puoliksi etsivää nuorisotyötä ja puoliksi nuorisotyön hallintoa, ja vastaan koko nuorisotyön tiimistä. Olen aikanaan valmistunut yhteisöpedagogiksi ja pari vuotta sitten valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintosuuntauksesta. Olen työskennellyt pienissä kunnissa, joissa olen tehnyt hyvin laajasti erilaisia tehtäviä: nuorisotilatoimintaa, leirejä, nuorisovaltuuston ohjaamista, verkostotyötä ja hallintoa. Pienissä kunnissa saa tehdä monipuolista työtä, mutta samalla näkee konkreettisesti, miten pienetkin panostukset vaikuttavat.

Urjalassa työskennellessäni meillä oli nuorten sometiimi, jossa oli 5–6-luokkalaisia nuoria. Bongasimme Jyväskylässä järjestetyn Nuori Kulttuuri Teatris -tapahtuman, jonne pääsimme paikan päälle nuorten kanssa tekemään tapahtuman viestintää. He innostuivat kovasti. Vietimme tapahtumassa koko viikonlopun – nuoret katsoivat esityksiä, ottivat kuvia ja päivittivät tapahtuman virallisia sosiaalisen median kanavia. Yksi heistä oli ensimmäistä kertaa poissa kotoa yön yli ilman vanhempia. Reissu oli ihan huippuhyvä ja se on jäänyt vahvasti mieleeni. Parasta oli, että idea lähti nuorista itsestään ja heidän innostuksestaan. 

Nuorisotyössä palkitsevat hetket syntyvät pienistä hetkistä ja spontaaneista kohtaamisista. Nuori, joka oli asiakkaana 15 vuotta sitten, tulee vastaan ja kertoo perheenlisäyksestään. Tai kohtaa heitä jossain ja he kysyvät: "Hei, oletko sä se joka oli silloin nuorisotyöntekijänä?" Tänään etsivän nuorisotyön asiakas, jonka kanssa olemme pitkään tehneet töitä monien asioiden parissa, sanoi lähtiessään: "Kiitos sulle taas." 

Lehtori Maarit Honkonen-Seppälä sanoi meille opintoaikanani: "Nuorisotyö on ala, jota ei arvosteta, eikä siitä viestitä, jos nuorisotyöntekijät eivät tee sitä itse." Se on jäänyt mieleeni.  Nuorisotyöntekijöinä meidän pitää muistaa arvostaa itseämme osaavina ammattilaisina – sen myötä arvostus leviää myös alan ulkopuolelle. Tämä on toiminut minun ammatillisena ohjenuoranani läpi 20-vuotisen nuorisotyöurani ja toivon, että muutkin ottavat tästä kopin. Hyvää nuorisotyön viikkoa kaikille!

– Marjo Niittymäki, nuorisotyöntekijä, Hattulan kunta