Petu Sorvasto, nuorisotyön suunnittelija

“Sillä, onko toiminta nuorelle saatavilla viikossa vai kahdessakymmenessä, voi olla merkittävä vaikutus yksittäisen nuoren elämään.”

Työskentelen nuorisotyön suunnittelijana Espoon nuorisopalveluissa, ja aiemmin olen työskennellyt nuorisotyönohjaajana. Olen opiskellut sosionomiksi, ja myöhemmin olen opiskellut myös ylemmän sosionomin tutkinnon.

Asuin nuorena espoolaisessa lähiössä, jossa nuorille ei ollut silloin kauheasti tarjolla mitään palveluita. Kun olin 15-vuotias, nuorille avattiin oma nuorisotila. Muistan, että olimme niin onnellisia, kun meillä oli oma paikka. Pääsin työskentelemään nuorisotalolle apuohjaajaksi ja siitä syntyi kipinä, että tämä tuntuu työltä, jota haluan jatkossa tehdä. Meidän nuorisotyöntekijät olivat huipputyyppejä. He kannustivat minua jaksamaan, kun en ensin meinannut päästä opiskelemaan alaa. Kun aikanaan pääsin aloittamaan, minua kannustaneista nuorisotyöntekijöistä tuli kollegoitani. 

Kun vaihdoin nuorisotyönohjaajasta suunnittelijaksi, jännittihän se alkuun todella paljon. Tämä työ on ollut todella antoisaa ja olen oppinut valtavasti uutta. Työni on pitkälti “hiljaista taustatyötä”, jota ehkä harvoin nostetaan esille. Tuemme nuorisotyötä tekeviä ja luomme nuorisotyön asiantuntijoiden kanssa edellytyksiä laadukkaalle nuorisotyölle. 

Onnistumiset tapahtuvat tiimissä – yksin tätä ei tehdä. Esimerkiksi korona-aikaan saimme käynnistettyä pikaisesti digitaaliset nuorisopalvelut, jalkauduimme sinne missä se oli turvallista ja sopeuduimme tilanteeseen tehokkaasti. Arkipäivän onnistumiset ovat sitä, kun onnistuu luovimaan byrokratian seassa ja ratkaisemaan asioita nopeasti – silloin ei tarvitse antaa nuorten odottaa sitä, että jokin palvelu saadaan pystyyn. Hyvän valmistelun ja perustelun ansiosta joku asia voi edetä puolen vuoden sijaan viikossa. Sillä, onko toiminta nuorelle saatavilla viikossa vai kahdessakymmenessä, voi olla merkittävä vaikutus yksittäisen nuoren elämään. Nuorten asiat ja olosuhteet sekä heihin vaikuttavat ilmiöt muuttuvat nopeasti ja nykyään nuorten elämä on todella erilaista, mitä se on ollut silloin, kuin minä olin nuori. 

Tässä työssä palaute tulee usein jälkikäteen, mutta varsinkin silloin työn merkitys korostuu. Itselle tulee tosi hyvä mieli, kun tapaan entisiä nuoriani ja he muistelevat vanhoja aikoja ja kertovat miten heillä oli minun kanssaan kivaa, ja minusta on jäänyt heille positiivinen kuva. Tällä alalla ei tarvitse sopeutua tiettyyn muottiin ollakseen hyvä työssään, vaan saa olla oma itsensä. Aina kun muistan, että saan tehdä työkseni tätä, jota olen aina halunnut tehdä, pääsee huonostakin päivästä läpi – joita tosin on onneksi aika harvoin.

– Petu Sorvasto, nuorisotyön suunnittelija, Espoo