Anu Puro, nuorisopalveluiden päällikkö

“Nuori puhui aamutelkkarissa valtavan hienosti. Hän pääsi myöhemmin myös toiseen ohjelmaan juontamaan ja otti samalla ison askeleen omalla urallaan eteenpäin. Sellaisia tarinoita on ollut etuoikeus seurata.”

Toimin Järvenpään kaupungilla nuorisopalveluiden päällikkönä, ja olen työskennellyt koko ikäni nuorisotyön parissa, alkaen nuorena vapaaehtoishommista. Aikanaan opiskelin nuorisotyönohjaajaksi ja sitten myöhemmin olen myös jatkokouluttautunut. Olen tehnyt monenlaista nuorisotyötä, esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ja erilaisia kehittämishankkeita.

Nuorten kanssa työskenteleminen on todella palkitsevaa, ja sen merkitys korostuu erityisesti nyt, kun hallinnollisessa työssä pääsen harvemmin nuorten pariin. Nuoret ovat mahdottoman siistejä tyyppejä, heiltä saa taatusti palautetta ja meno on aitoa. Nykyään arjen iloihin sisältyy erityisesti hetket, kun oma tiimi rokkaa ja tekijät onnistuvat omassa työssään.

Nuorisotyön tehtävä on mahdollistaa myönteisiä arjen kohtaamisia ja tukea nuorten arkea oikeasti heidän todellisuudestaan käsin ja nimenomaan nuorten vapaa-ajalla. Etsivät nuorisotyöntekijämme pitävät esimerkiksi päivittäin pari tuntia avoinna olevaa olkkaria, jossa tehdään yhdessä nuorten kanssa lounasta. Nuoret ovat sanoneet, että juuri se täydentää ja luo rutiinia heidän arkeensa. Jos on työtön ja koulutuksen ulkopuolella, päivään jää aika paljon tyhjiä tunteja, ja siksi eri aikoihin tapahtuvien toimintojen ja säännöllisyyden huomioiminen ovat valtavan tärkeitä jokaisessa ikäryhmässä.

Omaa sydäntäni lähellä ovat erityisesti kaikista haavoittuvimmissa asemissa olevat nuoret. Olin aikanaan käynnistämässä etsivää nuorisotyötä, ja sillä työmuodolla on ollut valtavan hieno kaari. Alkuun ihmiset kyseenalaistivat paljon ja ihmettelivät, että mitä me oikein tehdään. Itsekin mietittiin, että miten nuoret tavoittaa parhaiten ja mistä heidät löytää. Työmuoto on kuitenkin päässyt valtavan upeasti siivilleen, ja nyt sillä on selkeä paikkansa nuorisotyön kentällä. Oli upea tunne, kun alkutaipaleella saimme toiminnalle tunnettavuutta nuorten keskuudessa, ja he osasivat tunnistaa, että me autamme ja meidän luokse voi tulla. Yhä vuosien jälkeen olen saanut yhteydenottoja nuorilta, joiden kanssa tein silloin töitä.

Kun työskentelin etsivänä nuorisotyöntekijänä, sain kerran pyynnön, että tulisinko aamutelkkariin puhumaan työstäni ja voisinko ottaa jonkun nuoren kanssani mukaan. Sovin asiasta yhden nuoren kanssa, ja hän tuli mukaani. Jännitti alkuun, miten kaikki sujuu, mutta tämä nuori puhui valtavan hienosti. Hän pääsi myöhemmin myös toiseen ohjelmaan juontamaan ja otti samalla ison askeleen omalla urallaan eteenpäin. Sellaisia tarinoita on ollut etuoikeus seurata.

Nykyään nuoret joutuvat tekemään todella isoja päätöksiä varhain esimerkiksi oman urapolkunsa suhteen. He kohtaavat valtavasti painetta ja vaatimuksia suoriutumisestaan – enpä tiedä, pääsisinkö itse enää näillä vaatimuksilla ylioppilaaksi. Se mietityttää, että millaista maailmaa me aikuiset nuorille petaamme, kun vaadimme, oletamme ja edellytämme. Lapsuus ja nuoruus ovat hetkessä ohi, ja jos siinä vaiheessa ollaan jo loppuun palaneita suorittajia, niin jotain me aikuiset ollaan tehty väärin. Olen nähnyt, miten nuorisoalan arvostus on kasvanut urani aikana. Nuoruuden puolesta puhuminen ja nuorisotyön merkityksellisyyden esille nostaminen on minulle edelleen tärkeää. Nuorisotyön merkityksellisyyttä pitää kuitenkin edelleen sanoittaa ja keskusteluja käydä, myös nuorisotyön ammattikunnan ulkopuolella.

– Anu Puro, päällikkö, Järvenpään nuorisopalvelut