Iiris Hynönen, sosiaalipolitiikan ja osallisuuden asiantuntija, SLL
“Järjestimme alle viikossa mielenilmauksen, johon osallistui yli 40 000 lukiolaista ympäri Suomen. Silloin tuli olo, että vitsi, tämän takia tätä työtä tehdään. Sillä saatiin vaikutettua julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätökseen siitä, että leikkausaikeista luovuttiin.”
Työskentelen Suomen Lukiolaisten Liitossa (Lukiolaiset) sosiaalipolitiikan ja osallisuuden asiantuntijana. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Leppävirralta, ja löysin Lukiolaisten toiminnan muuttaessani lukioon toiselle paikkakunnalle ja lähtiessäni mukaan ensin opiskelijakunnan toimintaan. Lähdin mukaan Itä-Suomen Lukiolaisten piirihallitukseen, ja myöhemmin myös liittohallitukseen valtakunnalliselle tasolle. Olen siitä asti ollut eri järjestöissä mukana vapaaehtoisena ja töissäkin jo useita vuosia.
Lukiolaiset tekee vaikuttamistyötä lukio-opiskelijoiden etujen ajamiseksi. Esimerkiksi maksuton toinen aste on ollut toisen asteen opiskelijajärjestöjen pitkäjänteisen työn tulosta. Meillä oli aikanaan kansalaisaloitekampanja, joka sai vaadittavat allekirjoitukset, eteni eduskuntaan ja meni lopulta hallitusohjelman kautta läpi lainsäädäntöön. Alun perin lähdin mukaan motivaatiosta saada uusia kavereita ja kokemuksia. Pieneltä kylältä tulleena olin tottunut yhteisten asioiden hoitamiseen – vanhempanikin ovat aina olleet mukana kaiken maailman talkoissa ja toimikunnissa. Polulla on vienyt eteenpäin se, että joku on aina kysynyt, vinkannut ja kannustanut seuraavaan askeleeseen.
Yksi merkittävimmistä muistoistani on viime vuodelta, kun Suomen hallitus oli päättänyt kehysriihessään, että maksuton toinen aste tultaisiin säästöjen toivossa rajaamaan vain alle 18-vuotiaille – ajattelimme, että nyt pitäisi tehdä jotain. Järjestimme alle viikossa mielenilmauksen, johon osallistui yli 40 000 lukiolaista ympäri Suomen. Silloin tuli olo, että vitsi, tämän takia tätä työtä tehdään. Sillä saatiin vaikutettua julkiseen keskusteluun ja poliittiseen päätökseen siitä, että leikkausaikeista luovuttiin.
Lukiolaisten liittohallitus saa joka vuosi uuden täysipäiväisesti työskentelevän puheenjohtajan, joka on yleensä juuri lukiosta valmistunut ja usein ensimmäisessä työpaikassaan. Oma tehtäväni on tukea heitä onnistumaan ja oppimaan. On ihan huippua nähdä, miten ensin lähdetään joskus jopa nollasta liikkeelle ja heitä jännittää paljon, ja sitten jossain kohtaa he itse oivaltavat ja saavat kehuja siitä, miten upeasti he edustavat ja ottavat tilaa haltuun.
Ajattelen, että olen itsekin järjestötoiminnan myötä kasvanut sellaiseksi, kuin olen. Olen päässyt kukoistamaan, etenemään vastuullisiin tehtäviin, tutustunut ihmisiin ympäri Suomen ja saanut valtavasti itsevarmuutta. Olen saanut elää omannäköistä elämää samanhenkisten ihmisten kanssa ja saan tehdä sellaista työtä, mikä on todella merkityksellistä. Itsekin pieneltä paikkakunnalta ponnistaneena koen valtavan tärkeäksi sen, että meidän toiminnassamme on paljon ihmisiä, jotka ovat löytäneet paikkansa yhteisöstämme.
– Iiris Hynönen, sosiaalipolitiikan ja osallisuuden asiantuntija, Suomen Lukiolaisten Liitto
Kuva: Hanna Hämäläinen