Janne Kippola, rippikoulu- ja nuorisotyön asiantuntija

“Vuosia myöhemmin hän kertoi, että hyvin merkittäviä hänelle oli ollut ne muutamat aikuiset, jotka olivat tunnistaneet jonkin asian, missä hän oli hyvä, ja nähneet hänen joskus hankalan käytöksensä taakse. Sillä oli iso merkitys hänen kasvulleen.”

Työskentelen seurakunnassa rippikoulu- ja nuorisotyön asiantuntijatehtävissä. Lisäksi toimin jalkapallon juniorivalmentajana, jossa olen säännöllisesti nuorten kanssa tekemisissä. Päädyin alalle oman kokemukseni kautta. Tulin itse kohdatuksi nuorena, ja se oli merkityksellistä. Se tunne, että olin aina tervetullut seurakunnan toimintaan, kantoi pitkälle.

Mieleeni on jäänyt erityisesti yksi nuori rippikoulusta parinkymmenen vuoden takaa. Hän oli nuori, joka käyttäytyi leirillä vähän huonosti ja poikkeavasti muusta joukosta. Yhtenä iltana, kun muut nuoret olivat jo menneet nukkumaan, huomasin, että hän oli jäänyt soittamaan kitaraa. Tunnistin kappaleen ja jäätiin juttelemaan siitä ja musiikista yleisesti. Se, että tunnistin biisin, teki häneen vaikutuksen – ilmeisesti harva aikuinen oli tunnistanut hänen soittamiaan kappaleita. Siitä tuli rutiini: iltaisin hän soitti kitaraa, minä kuuntelin. Hän lähti isoseksi sitten useammaksi vuodeksi. Vuosia myöhemmin hän kertoi, että hyvin merkittäviä hänelle oli ollut ne muutamat aikuiset, jotka olivat tunnistaneet jonkin asian, missä hän oli hyvä, ja nähneet hänen joskus hankalan käytöksensä taakse. Sillä oli iso merkitys hänen kasvulleen. Edelleen kun välillä tapaamme, juttelemme lämpimästi.

Yhteiskunnallisella tasolla työtämme kyllä arvostetaan, mutta valitettavan usein arvostus jää juhlapuheiden tasolle – siitä huolimatta, että yksilölle nuorisotyön vaikutus voi olla käänteentekevä. Se on nähtävissä jo sillä, että nuorisotyön tarinoita riittää valtavasti, pieniä ja suuria. Toivoisin, että näitä vaikutuksia saataisiin tulevaisuudessa yhä selkeämmin esille. Jos yhdenkin ihmisen suunta muuttuu nuorisotyön ansiosta, se on valtavan arvokasta koko yhteiskunnan kannalta.

Joku kysyi minulta äskettäin, miksi haluan valmentaa nuoria. Mielestäni ydin on siinä, että me aikuiset autamme nuoria kasvamaan kohti unelmiaan. Voimme tarjota välineet kasvun tueksi, oli se sitten jalkapallon, muun harrastamisen tai yleisesti elämän parissa – oli se nuorisotyön kentällä sitten töiden tai vapaaehtoistyön muodossa.

– Janne Kippola, rippikoulu- ja nuorisotyön asiantuntija, Jyväskylä

Kuva: Esa Jokinen