Kaisa Leinonen, nuorisotyöntekijä

“Tämä tarina on mulle tärkeä muistutus siitä, että yhdessä kun tehdään – on se sitten oma tiimi tai yhteistyö esimerkiksi koulun kanssa – niin hyvä tulee. Nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen pitäisi olla ihan meidän kaikkien tehtävä.”

Työhöni kuuluu koulunuorisotyötä ja sen koordinointia, nuorisovaltuuston ohjaamista, nuorisotilalla työskentelyä ja viestintää. Ennen nuorisotyöntekijän tehtäviä olin pitkään koulunkäynninohjaajana ja opettajanhuone oli työhuoneeni niiden kahdeksan vuoden ajan. Siksi erityisesti nuorisotyöntekijäuran alussa koulunuorisotyö tuntui melkein siltä, kuin kotiin palaisi. Tykkään työstäni todella ja nautin siitä, että työtehtävät ovat niin monipuolisia.

Nuorisotyössä pääsee tukemaan nuorten kasvua ja tosi tärkeiden taitojen kehittymistä, oli ne sitten kaveritaitoja, ryhmätyötaitoja, sosiaalisia vahvuuksia, omien rajojen tunnistamista tai oman itsetunnon vahvistamista. Näiden merkityksellisten aiheiden lisäksi myös hyvä ja luotettava työporukka on sellaisia asioita, jotka motivoi vaikeinakin päivinä. Mun työkaverit on maailman parhaat. 

Omat onnistumiset työssä ovat kyllä olleet koko tiimimme onnistumisia. Tulee mieleen sellainen, kun oppilashuollon puolelta kerran otettiin yhteyttä meihin ja pohdittiin, miten voisimme mahdollistaa yhdelle nuorelle tutustumisen nuorisotilan toimintaan siitäkin huolimatta, että paikalle tuleminen oli nuorelle vaikea ajatus. Järjestimme tiimissä työmme niin, että nuori pääsi puoli tuntia ennen nuokkarin avaamista tutustumaan meihin työntekijöihin ja tilaan rauhassa. Halusimme luoda turvallisen ja kiireettömän ympäristön, jossa edetään nuoren tarpeet ja toiveet edellä. 

Tuo puolituntinen oli tosi merkityksellinen. Tutustumiskäynnistä ei mennyt kauaakaan, kun hän oli jo usein kaikkien muiden nuorten kanssa heti nuokkarin avautuessa tulossa suunnilleen kyynärpäätaktiikalla ovista sisään. Se, että järjestimme aluksi aikaa kohtaamiselle nuoren ehdoilla mahdollisti sen, että nuori löysi itselleen turvallisen ajanviettopaikan ja varmasti myös paljon uusia kavereita. Oli ilo nähdä, miten lähtötilanteen ujosta ja ehkä hieman yksinäisestäkin nuoresta nousi esiin rohkea ja sosiaalinen persoonallisuus. Myöhemmin hän lähti muiden nuorten kanssa myös nuorisovaihtoon ja sellainen vaatii paljon reippautta ja itsevarmuutta. Tuntuu, että pieni panostus meiltä käynnisti ison muutoksen nuoren elämässä.

Vielä nykyäänkin, jos tämän nyt jo aikuistuneen nuoren kohtaa jossain yhteyksissä, hän aina tervehtii ja kysyy kuulumisia. Siitä tulee tosi hyvä mieli. 

Tämä tarina on mulle tärkeä muistutus siitä, että yhdessä kun tehdään – on se sitten oma tiimi tai yhteistyö esimerkiksi koulun kanssa – niin hyvä tulee. Nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen pitäisi olla ihan meidän kaikkien tehtävä, sillä hyvän tulevaisuuden kannalta nuoristamme välittäminen on ihan välttämätön juttu. 

– Kaisa Leinonen, nuorisotyöntekijä, Haminan kaupunki